On hullua miten jostain noin tuikitavallisesta asiasta voi tulla pakkomielle ja elämää hallitseva tekijä. Siksi en aio enää koskaan harrastaa mitään dieettejä enkä kuureja. Tästä lähtien ainoa tavoiteeni on pienentää ruuan rooli elämässäni sellaiseksi kuin se kuuluukin olla. Luonnollinen osa elämää, nautinto ja elinehto. Ei muuta. Aion todellakin saada nämä parikymmentä ylimääräistä kiloa pois mutta en millään kituutuksella ja pakkoliikunnalla vaan opettelemalla normaalit terveelliset elintavat.
Haluan olla hyvä mun keholle. Olen sille kiitollinen ja haluan hyvittää kaiken viime vuosien kaltoinkohtelun. Loppujen lopuksihan se on ainut ystäväni. Aion opetella kuuntelemaan sitä enkä koskaa enää ruoski tai inhoa sitä. Hullua ja tyhmää se olisi kun miettii mihin kaikkeen se pystyy ja miten se toimii katoinkohtelusta huolimatta.
En aio kertaakaan pakottaa itteäni juoksemaan siis sellaisella epäterveellisellä tavalla. Aion joogata niin paljon kuin mahdollista.
Tällä viikolla oon syönyt herkkuja ja juonut alkoholia. Tavallisen verran ja normaalilla tavalla. Ensimmäinen viikko oli siis menestys; olen pystynyt jo kaventamaan ruuan roolia elämässäni ja pääni sisällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti